Oon ollut kauhean väsynyt töiden takia. Eipä siitä sen enempää. Tietokoneella istuminen ei ole kiinnostanut eikä pahemmin TV:n katsominenkaan. Olen lähinnä ollut töissä tai kotona ja hengaillut. Mielessä on ollut kauheasti suunnitelmia, mutta en ole saanut niitä toteutettua. Syynä on laiskuus, ajan puute ja autottomuus. Haluaisin saada loputkin tavarat paikoilleen, ostaa vielä uusia juttuja kotiin, viedä pyörän huoltoon, varata kirpputoripöydän, hankkia kunnon netin (vaikka mokkulakin toimii hyvin) ja askarrella. Vapaa-aika menee kuitenkin siivoamiseen ja ruuanlaittoon ja lepäilyyn.
Tähän asti olen kuitenkin viihtynyt tosi hyvin uudessa kodissa ja omassa kotikaupungissa. Olen ehtinyt olla paljon enemmän ihanien ihmisten kanssa kuin tavallisesti.
Aina, kun kuittaan itseni ulos töistä, hyppelehdin iloisena pukkariin, koska haluan nopeasti kotiin. Keskustan läpi polkeminen ei ole yhtään vaikeaa, vaikka kaikki näyteikkunan tulvii ihania inspiroivia juttuja, jotka voisin haluta, mutta en osta, koska haluan nopeasti kotiin. Kiipeäminen neljänteen kerrokseen ei tunnu miltään (paitsi sellaisen päivän jälkeen, jolloin olen imuroinut ja mopannut 7 kaksiota), koska on vaan niin ihana päästä kotiin.
Haluaisin silti mökille käymään pitkästä aikaa. Siellä olisi hiljaista ja pihasauna. Vieressä olevan työmaan äänet ei erityisemmin häiritse, mutta naapurien riitoja en tykkää kuunnella.
Odotan kesää ja lämpöä ja vihreää. Lisäksi odotan koko ajan seuraavaa vapaapäivää. Tällä kertaa se on huomenna. Sitä ennen pitää vaan selvitä ensimmäisestä iltavuorosta. Uusien asioiden oppiminen on yllättävän stressaavaa. Ja tuossa työssä kaikki on uutta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti