Ajattelin taas vaihteeksi tehdä vanhoista kuvista postauksen. Tykkään hirmuisesti selailla vanhoja kuvia. Niissä on aina jotain kaunista. Paperikuvat on tosi arvokkaita. Lapsuudesta ei ole oikein muuta jäljellä. Olen kiitollinen vanhemmille, että tallensivat hetkiä lapsuudestani, joka oli ihana vaikka aika lyhyt.
Poikkelissa äidin vanhempien mökillä taaperona siskon kanssa. Ei hajua kumpi olen.
Mökin saunassa. Taidan olla tuo, jolla ei ole pipoa keskellä kesää ;)
Mökillä pihalla äitin ja isosiskon kanssa.
Yyterissä pikkuveljen ja siskon kanssa. Vaikea sanoa kumpi olen. Noloa kun en itsekään aina tunnista itseäni.
Poikkelissa taas, uimaan menossa. Minä olen tuo vasemmalla.
Minä ja nuorempi pikkuveljeni. Mökillä tuli lapsena vietettyä ensimmäiset kesät vuoteen 1998 asti. Sitten on aika monta muistoissa sumeaa vuotta, joita ei tallennettu kameralla. Vaikka kuinka mietin, en muista mitä olisin tehnyt alakouluikäisenä, ainakaan mitään erityisen kivoja muistoja.
Joskus kymmenen vuotiaana kävimme äitin kanssa Virossa ja siellä tuli otettua kuvia. Pääsin halaamaan koirasutta, joka oli lauhkea kuin lammas. Toki sillä suden vaistot oli ja siksi sen kanssa ei saanut leikkiä hippaa.