Kävin isin ja Brutuksen kanssa sunnuntaina kotimatkalla Pirulanvuoren näkötornissa. Siellä oli aika paljon väkeä. Parkkipaikalla oli jopa neljä autoa. Torni oli puuta ja tukeva. Portaat ei ollut yhtään jyrkät. Sinne kiipeäminen ei pelottanut yhtään, toisin kuin Huuhkalanvuorentorniin kiipeäminen, jossa kävin siskojen kanssa keväällä. Pirulanvuoren tornista näkyi Huuhkajanvuoren tornikin.
Huuhkajanvuorentorni on metallia ja huhtikuussa tosi kylmä. Sormet jäätyi kiivetessä. Portaat oli kauhean jyrkät ja aika liukkaat. Korkea torni huojui tuulessa. Sinne kiipeäminen oli todella jännä kokemus, enkä enää koskaan kiipeä sinne. Mutta huikea näköala sielläkin oli. Muutama kuva sieltä:
Haluun kanssa tonne.
VastaaPoistaKäydään joskus :O
Poista