monet asiat ja monet ihmiset, jotka ovat olleet minulle tärkeitä viimeisen muutaman vuoden ajan tuntuu kadonneen niin kauas. asun kaukana kaikista ja kaikesta. on vaikeaa ajatella, että kaikki on yhä samassa maailmassa. muiden elämäntilanne tuntuu oudolta ja minulle mahdottomalta. en usko pääseväni opiskelemaan ja koulun penkkiin siirtyminen tuntuu muutenkin vaikealta.
itse olen muuttunut niin vieraaksi itselleni. näytän tavalliselta. minulla ei ole punaista pitkää tukkaa eikä jalassa haaremihousuja. en jaksa joka päivä vaihtaa korvakoruja tai lakata uusia kynsiä. outoa on se, että on ihan OK näyttää tältä. stressaan vartaloni muotoja vain joka toinen päivä.
olen takertunut isään. en voi koskaan kuvitellakaan tekeväni jotain mistä isä ei pitäisi. en jaksa patistaa itseäni itsenäistymään; onhan minulla isi. viihdyn perheen parissa niin hyvin, että en pysty pakottamaan itseäni tekemään jotain muuta iltaisin kuin olemaan kotona tai viikonloppuisin lähtemään muualle kuin mökille.
tunnen olevani jumissa, mutta ei se enää huomenna minua haittaa. ylihuomenna taas.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti